Guernica

nimittäin Zen-koiraa ennätystehtaasta. Mutta löysin jotain, mikä kuvaa päivän tunnelmia aikas hyvin.

Hyvin on jo pohjat menossa; ei ollu kaapissa enää lääkkeitä niin piti itselääkitä konjakilla. Auttoi. Ei itketä enää ihan niin paljoo. Vielä kun kuvat silmissä ja äänet korvissa lakkais.

Heippa hei. Oli aikas tiukka keskustelu, kaiveltiin vanhoja paskoja. Tuli insikt aika monestakin asiasta. Mut paljon on vielä pengottavaa & selvitettävää. Pääsisinkö vihdoin paskalastista eroon?

Hoy he hecho mucho. He escrito unas ciento setenta y cinco palabras. Ahora soy muy cansada, y voy a acostarme. iBuenas noches y hasta luego!

että esmes gradu etenee niin tahmeesti - kuinka kauan oon nyt istunu koneella tarkoituksena kirjottaa espanjan kotitehtävä "Escribe unas 250 palabras sobre tu rutina diaria usando los verbos reflexivos en PERFECTO". Ja paljonko oon kirjottanut? Nyt on sanoja kasassa sesenta y siete. Good going. Koira kattelee alta kulmain, pitää ehkä lykätä kirjottamista (voi harmi!) ja mennä lenkille. Jos vaikka raitis ilma virkistäis ja inspirois. Jesh.

Tän illan naurunirrottaja - kylki kipee kaikest hekottamisesta!

Mitäköhän tänään tekis? Mitäköhän kaikkea tänäänkin jättäis tekemättä?
Espanjanläksyt? Tiskaus? Kaupassakäynti (vai tarttisko edes)? Gradumietintä (mistä kirjottais, jatkaisko samasta aiheesta, kehitteliskö jotain uutta, kenestä ohjaaja... The list goes on)?
Miks tehdä mitään järkevää/hyödyllistä/tarpeellista, kun voi surffata netissä tai maata sohvalla karkkia syöden roskasarjoja kattoen tai tyhjyyteen tuijottaen olla tekemättä yhtikäs mitään ja miettiä kaikkea sitä mitä pitäis tehdä. Vois tehdä. Haluis tehdä. Muttei viitti. Jaksa. Haluu.

(What else is new.) Illalla on vielä koirareenit. Niinkin myöhään kuin seiskalta. Pitäisköhän mennä päikkäreille? Syödäkin pitäis. Jos tekis niinku espanjalaiset ja vetäis pienen siestan después del almuerzo. Heittää levyks sohvalle niinku pikku koira-kulta. Sen viereen on hyvä käpertyy. Olis jo ilta. Olis jo tiistai-ilta kahen viikon kuluttua. En haluu olla yksin. Eiks se oo yks syy mennä naimisiin, ettei tarvii olla yksin, että on joku vierellä. Ei sit olis ehkä kannattanu mennä naimisiin merimiehen kanssa. Mut tässä sitä nyt ollaan. Det är bara att försöka göra det bästa av det möjliga. Jepjep, ruoka on valmista, nyt soffalle sitä nauttimaan ja hyvännäkösiä lääkäreitä kuolaamaan.

päivän tapahtumia. Pikaa siks, että väsyttää.
On väsyttänyt ihan sikana koko päivän. En oo pystynyt paljon mihinkään, paitsi tuijottamaan eteeni. Koira meni harkkoihin ja sieltä kotiin TOSI nätisti, harkoissa ei-ihan-niin-komeesti, tuli melkein itku ja hammasten kiristys ja pakko oli ryta till ett par gånger - mut eihän se ton pienen ADHD:n menoo paljoo hidastanu. Toisaalta mieluummin niin, että täällä kotona ("kotona", siis arkielämässä) ohitukset ym. sujuu eikä niin, että treenikentällä toimii kuin unelma ja muualla miten sattuu. Nyt se nukkua tuhisee sohvalla masu täynnä hyvää ruokaa. Anyway, back to Jack: melkein ei tee mieli mennä torstain tapaamiseen. Tuntuu, ettei mulla oo mitään sanottavaa. Ahistaa joo, mutten osaa sitä sille kertoo. Eikä yleensä sen luona enää jostain syystä ahista. Isukkia ahistaa sen synttärit. Se jo mietti tulevansa niitä tänne pakoon. Tervetuloa!
Ja nyt, hyvää yötä.

Väsyttää. Ahistaa. Käperryn.
"I'm sleeping---wake me---never."

Paskat ne mitään lopettanu, jatkaa vaan niitä riekkujaisiaan. Voi että mä vihaan niitä. VIHAAN.
Otin yhen kokonaisen Zolpidemin, jonka huuhtasin alas Olvilla. Toivottavasti sammun ku saunalyhty.