Guernica

Tehokkaaksi suunniteltu viikonloppuni olikin aika tehoton. Jonkinnäköistä runkoa sain prosemiin väännettyä, mutta tavoitteena oli ollut niin paljon enemmän. Graduohjaajaprofessorin luo sen sijaan suunnistin, aiottua kovasti myöhemmin, mutta kuitenkin. Aikaansaannokseni ei ollut mitään ihmeellistä, ja koko matkan sinne psyykkasin itseäni sanomaan proffalle totuuden – "kun mä en oikein osaa". Hän soi minulle aikaansa varsin runsaasti, ja nyt sitten pitäisi läpi käymästämme kirjoittaa noin kaksisivuinen analyysi à tekstiesimerkki – yhteensä noin kolmekymmentä sivua, vähän päälle. Koskas mun pitäis tulla se sulle esitteleen? No… ei siinä viikkoa kauempaa sais mennä kun sen kirjottelet. Okei…

Koitan suggeroida itseäni uusilla mantroillani ”kyllä mä osaan,  kyllä mä osaan” ja ”proffa auttaa, proffa auttaa”. Mies tulee keskiviikkoaamuna kotiin, siihen mennessä pitäisi saada PALJON JOTAIN konkreettista aikaan. Tai edes jotain. Jotain p*skaa paperille niin homma etenisi.

Nyt ruokalevoksi Salkkarit, sitten taas itse asiaan.