« Jumankauta. | Hemsida | i hurt deeper than you'll ever KNOW »
21/02/2006
Jumankauta.
Niska tai jokin hartia-lapa jumahti jumpan jälkeen. Sattuu niin että itkettää. Jääkaappi naksuu ja poksuu. Yläkertalaiset pelaavat vissiin jalkapalloa kun taas niin kovasti tömistelevät. Kuinka tosissaan 47:n kanssa pitää olla, kuinka vakavasti kaikki meidän välillä tapahtunut pitää ottaa?
Ainoa, mikä tällä hetkellä pitäisi ottaa tosissaan on koulu. Potkia eteenpäin graduprosessia, jonka puolivahingossa aloitin vuosi sitten.
Sitten voi miettiä töitä ja muuttoa sinne tai tänne, vakavaa seurustelua, ehkä jopa yhdessäolemista, -asumista, -elämistä. HUI.
Ja perkele että sattuu. Heti huomenna Ytsille hakemaan jokin hevoskuuri jotain kivoja nappeja. Ei ne kuitenkaan määrää hierontaa.
22:27 Skrivet i Pätkiä elämästä | Permalink | Kommentarer (0) | Tipsa en vän!
The comments are closed.