Guernica

Taas törmään tähän kurjaan elämääni. En keksi viittä ihmistä, jotka haastaa kertomaan omituisia tapojaan, ja nekin kaksi, joita voisin ahdistella, kerkeää joku muu haastaa ennen minua.

Tulin juuri töistä kotiin. Viikko laivalla. Oli hauskaa ja haikeaa; näin ihmisiä pitkästä aikaa ja viimeistä kertaa. Joitakin tosin vasta ensimmäistä kertaa, ja toisia toivottavasti viimeistä kertaa. Itse laivaakin tulee ikävä, ensimmäinen laivani, jossa on koettu monia hyviä hetkiä. Ikäviäkin, kyllä, mutta aika kultaa muistot, ja päällimmäisenä ovat ne hauskat, iloiset, onnellisetkin tapahtumat. Toivottavasti pääsen sinne vielä töihin "fiilistelemään". Viimeiselle risteilylle on pakko mennä, jos ei muuten niin matkustajana.

Pitäisiköhän tosissaan alkaa harkita merimieselämää. Jollakin helvetin pitkän matkan risteilijällä tai rahtialuksella. Paljon töitä, vielä enemmän vapaata.